Sivut

lauantai 2. heinäkuuta 2016

Johan oli markkinat!

Kotikaupunki on täytetty tapahtumilla tämän viikonlopun. Paavo Nurmi maratonin lisäksi joenvarsi on ähkytännä markkinoita. Jos minulta kysytään,  ihan kyllästymiseen asti. Joenrantareittini piti sisällään kolmet markkinat. Käsityökortteli esittäytyi heti alkupäässä Aurajoen sillan pielen jälkeen komeasti:
Suu makeaksi ennen ostoja?
 Kyltin jälkeen oli kadunvarren molemmin puolin jos jonkinlaista purtavaa, toffetta, pullaa...

     
 Löysin toki kättentaitoja esitteleviäkin, niiden anti vaan ei enää kolahda. Eikä kauppa valitettavasti tuntunut kiivaana käyvänkään.  Eikä valokuvia oikein voi ottaa, kun tekijät luulevat, että olen mallivarkaissa. - Hinnat on pakko pitää korkeana, onhan omalle työlle sen arvo laitettava. Tästä kaikki sympatiat tekijöille.
 Päällekäyvät Keskiaikamarkkinat olivat entisellään. Ajan hengen mukaisiin rääsyihin pukeutuneet näyttelijät olivat kokemuksiini verraten sangen vaisuja ja pieniäänisiä, mistä ei haittaa ollut. Ruokakojuista ja sepänpajoista ja ties mistä tuli  ajoin niin sakeaa savua, että ei eteensä  nähnyt.
Vakiomakeinen näillä hoodeilla...
                              Varmaan näiden markkinoiden eniten myyty tuote - sokeroitu omena!?

Kaunista pellaavaa ja upea tuohisetti.
Hienoja taisteluvälineitä löytyi
Upeasti hiottuja astioita
Piilossa. Ei taatusti löytynyt, kun sitä joku tarvitsi.
 Ennen joen toiselle puolelle siirtymistä voi janon ja nälän sammuttaa tämän vuosituhannen tyyliin.
 Tuomiokirkko on nähnyt ihan aitoa markkinaa satoja vuosia sitten.
 Toista rantaa kansoitti Käsityöläismarkkinat.

 

Mieltäni ilahdutti tämä varsin aidon oloiseksi saatu soppamyymälä. Musiikkia myöden. Suosittelen maistamaan!

Vain yksi oli poissa - pölyimurinpussimyyntikoju. Niin, ja metrilakritsi. Yleensä nämä kaksi kojua löytyvät kaikista Turun tapahtumista. Oli sitten design-, keskiaika- tai käsityö- (modeni muotoilu/perinne) tapahtuma. - Joku tolkku sentään on järjestelyissä ollut.  Kiitos siitä. Tai sitten en vain havainnut niitä? Siitä en ole lainkaan pahoillani.
Italialainen parmesan/oliiviöljymyymälä sentään oli joukkoon saatu teeman mukaisesti (?) sointumaan. Ne pojat muuten taitavat kaupanteon. Tyylissä olisi suomalaisisa oikeasti oppimista. Ei nyhjätä oman pillimehun ja sämpylän kanssa kojun perukoilla, vaan ollaan kontaktissa. Katsotaan suoraan silmiin ja ihan puhutaan. Pyydystetään. Saman tekivät muuten reitin alun toffeemyyjät. Tulivat ulos kojusta maistiastarjottiminen kanssa - ja kauppa kävi!
Minä en ostanut. Toffee ei ollut ollenkaan sitkeää. Sen pitää viedä paikat mennessään tarttua hampaisiin.

Tänään kuuleman googlen  mukaan paistaa aurinko tai olisi ainakin jonkinlaista poutaa. Huomenna saattaa sataa. Siis te, jotka haaveilette markkinatunnelmasta, paikalle kannattaa saapua aika lailla hetimiten.
Ja pitäkää kukkarostanne kiinni. Ihmispaljous tekee myös varkaan.

2 kommenttia:

  1. Mihin on maailma menossa, jos ei ollut metrilakukojua paikalla :)? Oliko kumminkin keittiöhanojen suuttimien myyjä? Ja Universal Stone-puhdistusaineen? En meinaan ole vielä kertaakaan onnistunut törmäämään messuihin tai markkinoihin, joilla ei kaksi viimeksimainittua olisi edustettuina. (Ja molempien kanssa olen myös tehnyt kaupat..)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitään noista en nähnyt. Mutta kiersin vain kerran...

      Poista